Tilkkutäkkikurssi

viime viikonloppuna minä olin vihdoinkin tilkkutäkkikurssilla, alkeiskurssilla. minä olen tehnyt muutaman tilkkutäkin, mutta ilman että oikeastaan olen tiennyt kuinka tehdä ja vain ommellut neliöitä yhteen. Nyt osaan (kunhan vielä harjoittelen täsmällisyyttä) tehdä muutaman eri tähden

ja muutaman muun mallin joiden nimeä en tiedä suomeksi

-Helmikuussa on seuraava kurssi ja sitä ennen pitää harjoitella ompelemista ja minun tapauksessa ystävystyä ompelukoneen kanssa. Olen aina ommellut mieluummin käsin kuin koneella vaikka minulla on kone ollutkin 35 vuotta. Onneksi minun ompelukone on aivan perusmallia, joillakin osallistujilla oli hyvin paljon eri ohjelmia ja paljon enempi ongelmia.

terveisin Jaana

Kauniita päiviä-kylmiä öitä

Tulipahan tehtyä vähän puutarhatöitä. Nyt ei ole kuin muutama tykä jäljellä kuolleesta syreenipuskastakaan - hurraa

Tuli muuten paljon valoisampi, jos vaikka nurmikkokin alkaisin kasvamaan paremmin.

Gullis oli jostain syystä hyvin hapan koko päivän eilen ja se näkyy

Tälläisen pienen pusakan kerkesin kumminkin kutoa kahvitauolla ja sitten illalla ompelin napit paikalle.

Tänään sitten vietiin Christinan kanssa vaatteitä ja hygieniatavaroita Gubbängenin keräyspaikalle. Se avautui 12, me oltiin siellä vähän yli ja tavaramäärä oli aivan valtava. Kyllä se vähän hyvältä tuntuu että ihmiset on valmiita auttamaan. Ja kun se kumminkin on niin ettei ainakaan useimmat anna vähistään vaan suuresta yltäkylläisyydestään. Ihan niin kuin migrationsverketschef kirjoitti Aftonbladetissa ettei tämä kriisi ainakaan vielä vaikuta "tavallisen ihmisen elämään".

Pitäkää hyvä huoli ittestänne Jaana

Kesäloma takana

Nyt on jo työt taas alkaneet mutta oli todella ihana olla melkein 5 viikkoa vapaana. olin loman alun Suomessa ja jo heti alkuun oli oikein kunnon sukukokous. Meitä oli 73 Kauppilan jälkeläistä Ronnissa, Lammilla.

ja sitten seuraavana lauantaina oli vuorossa 80-vuotisjuhlat Lahdessa. Vähän salaiset sellaiset kun setäni ei mielellään ole huomion kohde, mutta kun jakoi päivän sankaruuden Venlan kanssa niin ihan hyvin se sujui, eli kyseessä oli 70+10 vuotisjuhlat eli nuori on vielä setämies. Ihan kiva oli vähän kävellä Lahden katujakin, siellä kun tuli käveltyä vähän enemmänkin 70-luvulla kun kävin sairaanhoitajakoulun siellä.

Isä keskellä, päivänsankari vasemmalla ja ensi vuoden päivänsankari oikealla

isä

äiti ja Kilven muut miniät

oli ollut keino-emoa ikävä, niin kiehnäsi ympärillä ensimmäiset päivät kotiin tulon jälkeen

Mizu ei kiehnännyt mutta oli sentään kotona useamman päivän vaikka ulkona paistoi aurinko.

Nytkin paistaa aurinko niin lähden hieman pihatöihin, ostin Lidlistä muutaman kukkasipulin.

Jaana